Painaako taakka niskaa?
Joskus olen kuullut sanottavan, että ihminen saa kannettavakseen vain sen verran kuin hän pystyy kantamaan. Onkohan tämä asia näin? Vieläpä kansakunnassamme on elänyt myytti, että ainakin yksin on pärjättävä, ettei vaan heikkouttaan paljastaisi. Itse olen ainakin kokenut niin, että kenenkään ei tarvitse asioita yksin kantaa, vaan aina on mahdollisuus saada asioihin apua. Asiaan kuin asiaan. On helpottavaa, kun asioita voi jakaa jonkun kanssa, saa kannustusta ja myötätuntoa. Mielestäni avun hakeminen osoittaa ihmisestä sen, että haluaa mennä asioissa eteenpäin, haluaa kehittyä.
Työnohjauksessa on mahdollisuus keventää työn tuomaa painetta, ja käydä keskustelua työn tuomista ajatuksista ja tunteista. Ohjattavalla on mahdollisuus nähdä asioita uusin silmin. Mahdollisuus on myös voimaantumiseen, jolloin ihminen saa omiin voimavaroihinsa täydennystä ja näkee ehkä itsensäkin uudessa, toisenlaisessa valossa. Joskus on vain saatava peili, että kykenee löytämään omat vahvuutensa, kykynsä ja kehittämiskohteensa. Työnohjauksen avulla omaa ammatillista identiteettiä on mahdollista vahvistaa, mutta myös lisätä ymmärrystä asioita, ihmisiä ja ilmiöitä kohtaan. Myös itseään voi oppia ymmärtämään paremmin.
